Päivä: 20.8.2019

Julkaistu

Tiedotusposti

Hei,


KohtaamisPaikan iltamessu on ensi lauantaina 24.8. klo 16 Kortepohjan kirkossa, Isännäntie 4. Opetuksen pitää Jukka Jämsén. Lapsille on omaa ohjelmaa ikäryhmittäin. Kortepohjan iltamessuissa on sama rakenne kuin oli Palokan kirkon iltamessuissa. Tuo mukanasi sisäkengät ja tarjoiluun oma muki. Kortepohjan iltamessut ovat siis lauantaisin kerran kuukaudessa. Uusi ajankohta vaatii opettelua, joten muistuta kavereitasikin tästä!


Gospeljumppa on ensi tiistaina 27.8. klo 17-18 Kristillisen koulun liikuntasalissa jatkuen viikoittain. Käynti saliin on Keskikadun puolelta. Jumppa on joka naisen ja miehen hikijumppa – ja myös lapset ovat tervetulleita mukaan!


Useimmat KohtaamisRyhmät käynnistyvät elo-syyskuun vaihteessa. Lisätietoa ryhmistä voit kysyä iltamessujen ja BrunssiKirkkojen yhteydessä tai voit laittaa viestiä tiinakilkki(ät)gmail.com.


Puhuin viime sunnuntaina 1 Piet 4:7-11 jaejaksosta. Pietari korostaa noissa jakeissa kristittyjen keskinäistä rakkautta ja palvelevaa asennetta. Palvelun tulee näkyä Pietarin mukaan erityisesti armolahjoja käytettäessä. Otin esille tilanteen Pietarin omasta elämästä, Apt 3. Pietari paransi temppeliin mennessään ramman miehen. Se oli valtava ihme, joka kokosi runsaasti ihmisiä Pietarin ja Johanneksen ympärille. Siinä tilanteessa Pietari piti puheen, Apt 3:11-26.


Pietarin puheessa huomio kiinnittyy siihen, että hän ei maininnut itseään ollenkaan puhuessaan ramman parantumisesta. Pietari keskittyi kokonaan Jeesukseen: ”Usko, jonka Jeesus antaa, on tehnyt tästä miehestä terveen, niin kuin te kaikki näette.” Meistä useimmat olisimme varmaan vastaavassa tilanteessa maalailleet tapahtunutta ja osuuttamme parantumisessa. Pietari ei sitä tehnyt, vaan hän toimi niin kuin kirjoitti kirjeessään: ”Joka puhuu, puhukoon Jumalan antamin sanoin, ja joka palvelee, palvelkoon voimalla, jonka Jumala antaa, jotta Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta.” 1 Piet 4:11. Jumala käyttää meitä, mutta kaiken tulee tapahtua Jeesuksen nimen kunniaksi. 


Siunausta syksyysi!

Mika ja Tiina

Julkaistu

Ps. 81, Apt. 7

Ps. 81

Nykypäivän lauluntekijät ottavat usein vaikutteita vanhoista psalmeista, joten usein käy niin, että niiden ajatuskulut tuntuvat tutuilta. Tämä psalmi on tästä hyvä esimerkki, sillä onhan sen alkuosan ajatukset päätyneet Pekka Simojoen tuttuun psalmilauluun. Siinä tätä psalmia tosin yhdistellään psalmin 100 kanssa ja saadaan sillä tavalla uusi kokonaisuus.

Minun mielestäni psalmien kehotus Jumalan ylistämiseen liittyy vahvasti Jumalan etsimiseen.  Kun etsimiseen  liitetään kehotus ylistää ja kiittää, niin se muuttaa rukouksen  lähtokohdan.  Rukoilija katsoo tilannettaan silloin uskon silmälasien kautta.  Jumala ei muutu, joten jos Hän on auttanut aiemmin, niin voimme luottaa Hänen apuunsa myös tulevaisuudessa.

Hyvä esimerkki tästä on mielestäni nämä sanat: ”Minä nostin taakan sinun harteiltasi, sait irrottaa kätesi kantokorista. Sinä huusit hädässäsi, ja minä pelastin sinut.”

Historiallisesti nuo lauseet viittaavat Israelin vapautukseen Egyptin orjuudesta, mutta tässä psalmissa ne samalla muuttuvat lupaukseksi ja rukoilija voi soveltaa niitä omaan tilanteeseensa.

Apt. 7

Itseään hurskaana pitävien suuren neuvoston jäsenten on varmasti ollut vaikea kuunella Stefanoksen puhetta. Apostolien teoissa on monta puhetta, jossa käydään läpi Israelin historiaa eri näkökulmista. Ne ovat mielenkiintoisia, koska ne tavallaan tulkitsevat uudelleen kaikille tutut kansan vaiheet. Stefanoksen puheen ydin näyttää olevan se, että Jumalan suunnitelma on aina toteutunut Israelin kansasta huolimatta.  He ovat kaikin tavoin vastustaneet Pyhää Henkeä. Jopa Salomon temppelin rakentaminen kuvataan virheeksi, koska Jumala ei asu taloissa. On hyvä muistaa, että Stefanoksen kuulijat olivat suuren neuvoston jäseniä ja heidän elantonsa oli aika pitkälle riippuvainen nimenomaan temppelistä.  Viimeisin esimerkki  kansan upponiskaisuudesta oli Jeesuksen ristinkuolema, mikä sekin oli  suuren neuvoston päätös. 

Stefanos ei siis tosiaan silitellyt kuulijoitaan myötäkarvaan ja hänen puheensa saikin heidät tappavan raivon valtaan. Tekstissä kerrotaan, että hän oli puhuessaan täynnä Pyhää Henkeä, mutta totta kai hänen persoonansa vaikutti myös. Esimerkiksi Paavalin puheet vastaavissa tilanteissa olivat sävyltään huomattavasti pehmeämpiä.  Mietin, että olisiko Stafanos voinut välttyä välittömältä kivitykseltä hieman sovittelevammalla otteella.

Loppujen lopuksi asiaa on turha jossitella, koska Stefanos ei olisi voinut muuksi muuttua. Hänen luonteensa oli mitä oli ja Pyhä Henki käytti häntä sellaisena. Varmasti hänen käyttämänsä kärjistykset olivat olleet sellaisia, että Jumala oli puhunut hänelle itselleen niiden kautta. Kenties hän oli kiivaana luonteena itsekin aiemmin vastustanut tavalla tai toisella Pyhän Hengen työtä.

Tämä kaikki on tietenkin suurilta osin vain arvailua, mutta joka tapauksessa Stefanos oli hyvin rohkea ja täynnä aitoa uskoa. Hänen kivittäjiensä vaatteita vartioi muuan Saul, johon tilanne varmasti teki suuren vaikutuksen.  Vain ihminen,  joka todella uskoo, voi kohdata kuoleman Stefanoksen tavoin ja vieläpä rukoilla tappajiensa puolesta.

Näiden tekstien ääressä rukoilen samanlaista rohkeutta ja sitä, että Jumala käyttäisi meitä kaikkia sellaisina kuin olemme.

Marko