Alfasta uskoon ja Pyhän Hengen täyteyteen

Olin 25-vuotias, kun erosin kihlatustani. Olin elänyt hänen kanssaan avoliitossa, mutta parisuhteessa eläessäni koin elämäni tylsäksi. Olin miettinyt, että tätäkö tylsyyttä kestää koko lopun elämää. Hankin koiran ja muutin Kortepohjan ylioppilaskylään ja aloin viettämään opiskelijaelämää.

Silloin käytin jonkin verran viinaa ja tupakkaa, mutta en kokenut niitä mitenkään ongelmaksi. Sinkkuna oli mukava olla ja opiskelijaelämä oli aika railakasta, mutta se oli kuluttavaa. Periaatteessa minulla oli asiat hyvin, mutta elämästäni puuttui hauskuus, mielenkiinto ja tarkoitus. Jälkikäteen tulkitsisin tuon vaiheen ikäkriisiksi.

Olin aina mieltänyt itseni uskovaiseksi ja haikaillutkin seurakunnan perään sitten riparivuosien. Niinpä lähdin mukaan, kun minua pyydettiin seurakunnan tilaisuuksiin boksilähetyksen yhteydessä. Yksi kaveri suositteli minulle alfa-kurssia ja lähdin siihen mukaan. Minulla ei ollut erityisempiä odotuksia kurssin suhteen. Olin silloin 26-vuotias.

Alfa-kurssin Pyhän Hengen viikonlopussa eräs henkilö rukoili puolestani ja pyysi, että Jumala täyttäisi kaikki tarpeeni ja että Pyhä Henki täyttäisi minut. Näin tapahtui. Noin kahden viikon ajan oloni oli valtavan seesteinen ja rauhallinen ja sellainen, että olin täysin tyytyväinen elämääni. Kuvailisin uskoontuloani "oppikirjatapaukseksi", koska se oli juuri sellainen, mitä Nicky Gumbelin kirjasta luimme. Kurssilainen tulee kurssille ja pikkuhiljaa kurssin asiat eli kuva Jeesuksesta, Jumalasta ja Pyhästä Hengestä avautuvat ja sitten Pyhän Hengen viikonlopussa sain täyttyä Pyhällä Hengellä, kun puolestani sitä rukoiltiin.

Uskoontuloni jälkeen olen saanut kokea Jumalan johdatusta. Eräs suuri projekti elämässäni on toteutunut. Toinen suuri johdatus on ollut aviopuolison löytäminen ja ylipäänsä kaikki, mitä olen uskoon tuloni jälkeen saanut kokea. Olo on yhtä ihmettelevä kuin uskoontullessa. Lisäksi tupakanpoltto jäi melko pian uskoontulon jälkeen. Olin rukoillut sitä ja jossain vaiheessa jouduin sellaiseen tilanteeseen useaksi viikoksi, missä en voinut polttaa ja näin lopettaminen mahdollistui.

Oikeastaan elämässäni muuttui kaikki ja se perustuu siihen, että asenteeni muuttui. En enää pelkää vaan minulla on toivo. Itsetuntoni on rakentunut uudestaan: aiemmin olin todella epävarma ja ahdistunut. Nykyään olen tyytyväinen itseeni ja elämääni. Välillä on vaikeaa ja hengellisesti kovinkin hiljaista, mutta sekin on aikaa, jolloin Jumala eniten tekee työtä minussa. Hän riisuu turhat odotukset ja maneerit, joita ehkä mukaan on tarttunut. Lisäksi olen oppinut pyytämään anteeksi ihmisiltä.

Itse olen rukoillut sairaiden ja lapsettomien puolesta. Olen kokenut Jumalan kehotusta siihen ja olen saanut nähdä, miten Jumala tekee ihmeitä näiden ihmisten elämässä.

- Nainen, 26 v.

Seuraava KohtaamisPaikka

su tammi 06, 2019 @17:00
Iltamessu Kaupunginkirkossa
su tammi 13, 2019 @11:00
BrunssiKirkko
su tammi 20, 2019 @17:00
Iltamessu Palokan kirkossa
su helmi 03, 2019 @17:00
Iltamessu Kaupunginkirkossa
su helmi 10, 2019 @11:00
BrunssiKirkko

KohtaamisPaikka FaceBookissa

Kävijöiden kertomaa

Satutin selkäni marraskuun alussa 2012, kun olin tyhjentämässä kuormaa peräkärrystä. Selkäkipu oli kiusallinen varsinkin öisin.

Lue lisää...