Luemme Raamattua

Tervetuloa lukemaan Raamattua kanssamme!

Luemme joka päivä Raamatusta sekä Vanhaa että Uutta testamenttia. Raamatunkohtien ohessa joku kohtaamispaikkalainen kertoo, millaisia ajatuksia raamatunkohdat heissä herättävät.

Voit seurata lukuohjelmaa nettisivulta tai RSS-syötettä käyttäen. Syötteen osoite on: http://www.kohtaamispaikka.net/index.php?option=com_content&view=category&id=58&format=feed&type=rss Saat syötteen käyttöösi klikkaamalla tuota linkkiä tai kopioimalla osoitteen selaimeesi, sähköpostiohjelmaasi, johonkin muuhun lukuohjelmaan tai vaikkapa älypuhelimeesi.  

17. elokuuta: Ps. 18, Matt. 19

Ps. 18 - Jumalan pelko

Tässä psalmissa Daavid lähestyy Jumalaa valtavalla kunnioituksella ja pelolla, kuitenkin samaan aikaan turvanaan ja toivonaan. Jumala on sama uudessa ja vanhassa testamentissa. Meidän siis tulisi yhä kunnioittaa häntä suuresti, jopa pelätä. Meidän maassamme auktoriteetin kunnioitus ja pelko on aika vähäistä. Sen sijaan paikoissa, joissa yksilön elämä on hallitsijoiden käsissä, tilanne on toinen. Jumalalla on valta tehdä meille mitä vain, ja ainoastaan hänellä on valta vapauttaa meidät, antaa armo ja vapaus. Daavid näkee Jumalan täydellisen oikeudenmukaisuuden. Sen varaan mekin saamme jättäytyä päivittäin. Mutta meidän tulee muistaa hänen voimansa. Meidän ei tarvitse itse ajaa asiaamme, sillä meillä on voimallinen Jumala.

 

Matt. 19

Jeesuksella oli erilainen lähestymistapa asioihin kuin Jumalan lain opettajilla. He tulivat Jeesuksen luo selvittämään mihin juutalaista lakia tulkitsevaan koulukuntaan Jeesus kuului. Kuuluiko Jeesus niihin, joiden mukaan mies sai ottaa eron ollessaan tyytymätön vaimoonsa mistä syystä vain, vaiko niihin, joiden mielestä vain aviorikos kelpasi perusteeksi? Jeesus ei taaskaan valitse puoltaan ihmisten kiistassa vaan tuo esille korkeamman standardin. Avioliitto on pysyvä suhde, jota ei tule purkaa. Ainoaksi eron perusteeksi Jeesus mainitsee ”haureuden”. Alkukielen sana tarkoittaa itseasiassa esiaviollista seksiä. Jeesus siis hyväksyy juutalaisten perinteen, jonka mukaan naisen tulee olla neitsyt mennessään naimisiin. Jos mies siis huomaa hääyönä tulleensa asiassa huijatuksi, hän voi ottaa välittömästi eron, eli avioliitto ei edes astu voimaan. (Meidänkin mielestämme ennen avioliittoa tulisi molempien puolisoiden tietää toistensa menneisyys.) Jeesuksen mielestä ei siis pitäisi koskaan erota. Opetuslasten näkökanta muistuttaakin nykyistä käsitystä. Heidän näkemyksensä oli, ettei se ole mahdollista, tai on ainakin kohtuuton vaatimus. Jeesus on kuitenkin näkemyksessään vakaa. Minua tämä muistuttaa monista muista Jeesuksen elämänohjeista. Tulisi antaa anteeksi, rakastaa vihamiehiään, eikä saisi edes katseellaan langeta kiusauksiin. Oikeasti tavoittelemisen arvoisia asioita, jotka kuitenkin usein ovat arjen todellisuuden kanssa pahasti ristiriidassa. Onneksi Jeesus on valmistanut meille myös armon.

Kun rikas mies tuli Jeesuksen luo, uskon että ihmiset katsoivat häntä arvostaen. Varallisuus oli osoitus Jumalan suosiosta, niin ajateltiin. Kun mies vielä tiedettiin Jumalaa pelkääväksi, hän oli kävelevä esimerkki miehestä, joka perisi iankaikkisen elämän. Nykyäänkin helposti ajattelemme niin, että Jumalan siunaus tarkoittaa asioiden sujumista tässä ajassa. Kun joku kertoo että ”Jumala on siunannut meitä niin paljolla”, niin kyse on yleensä omaisuudesta, työstä, terveydestä, menestyvistä lapsista jne. Harvoin tarkoitetaan kärsimystä, kipua, köyhyyttä tai vainoa, joiden Jeesus itse sanoo olevan onnekkaiden osa (autuaita ovat: Matt 5:3-11). Joka tapauksessa Jeesuksen odotettiin lähinnä vahvistavan miehen kelpoisuus Jumalan valtakuntaan. Onkin yllätys, kun Jeesus kertoo pelastuksen olevan rikkaalle lähes mahdotonta. Kuka sitten, jos ei tuo mallihenkilö? Vastaus on: ”Ihmiselle se on mahdotonta, mutta Jumalalle on kaikki mahdollista”. Kiitos Jeesukselle, että hän on tehnyt pelastuksen mahdolliseksi meillekin, joille se muutoin olisi mahdotonta.

 

- Anna

Kävijöiden kertomaa

Tulin uskoon helmikuussa 2006 työkaverini avustuksella. Sitä ennen en varsinaisesti kieltänyt uskovani Jumalaan, mutta en myöskään voinut sanoa olevani uskovainen. Tiesin, jonkun tai jonkin ohjailevan elämääni ja sydämessäni uskoin, että tuolla ylhäällä on jotain. Uskoontuloni ei ollut varmasti sattuma. Luulen, että Jumala oli tarkoittanut sen tapahtuvaksi juuri niin kuin se tapahtui.

Lue lisää...